tiistai 4. maaliskuuta 2014

KAHDEKSAN ARKULLISTA KULTAA - Luku 10



- 6 viikkoa myöhemmin, Tortuga. -

Joshamee Gibbs päätti palata Black Pearlille, vaikka oli vasta iltayö. Hän oli hyvässä humalassa, mutta vielä tolkuissaan, tai ainakin niin tolkuissaan, että ymmärsi, ettei olisi tullut juuri enempää humalaan, vaikka olisi juonut kaiken Tortugan rommin. Hän tajusi hoipertelevansa ja olleensa järjetön lähtiessään yksin takaisin satamaan; hänellä ei ollut mitään ryöstettävää, mutta se ei taannut sitä, etteikö joku olisi silti voinut olla halukas koettamaan onneaan kolkkaamalla hänet ensin ja tutkimalla hänen taskunsa sitten.
Black Pearlin silhuetti näytti kuin hallitsevan satamaa kylpiessään täysikuun valossa. Gibbs kiihdytti askeleitaan, eikä huomannut hahmoa, joka astui hänen eteensä tukkien hänen tiensä. Hän törmäsi suoraan tähän, oli vähällä tuiskahtaa nurin, mutta hänen edessään seisova mies tarttui tiukasti häntä käsivarsista. Hän säikähti, yritti pyristellä irti, mutta tajusi sitten katsovansa suoraan Jack Sparrow'n nauraviin silmiin, joista kuunvalo heijastui takaisin.
"Jack!" hän huudahti ja kahmaisi kapteeninsa syleilyynsä. Jack heitti päänsä taaksepäin ja nauroi.
"Joshamee, sinä vanha paskiainen", hän sanoi, "voisi melkein uskoa sinun kaivanneen minua!"

Ei kommentteja: